Lait ovat niitä, joita voidaan lukea lakikirjoista. Jos lain käsitettä laajennetaan mutta perusajatus pidetään ennallaan, huomataan, että on olemassa myös "epävirallisia" lakeja. Joskus puhutaankin ns. "kirjoittamattomista" laeista.

Laki on säännös, jonka rikkomisesta seuraa rangaistus.

Virallinen laki kieltää kannabiksen käytön aina ja kaikkialla.

Lakeja valvovat viranomaiset voivat "säätää" epävirallisesti epävirallisen lain, joka kumoaa virallisen lain - epävirallisesti.

Virallisen lain mukaan alle 18/20 -vuotias ei saa pitää hallussaan alkoholijuomia. Vappuyönä sekä joinakin muina vastaavina aikoina astuu voimaan epävirallinen laki, jonka mukaan alkoholijuoman hallussapito ja nauttiminen onkin sallittua 18/20 vuotta nuoremmille. Viranomaiset tarkkailevat tilannetta ja näkevät omin silmin, kuinka alle 18-vuotiaita hortoilee humalassa kaupungilla olutpullot kassissaan. Silti viranomaiset eivät tee mitään estääkseen lain rikkomista ja saattaakseen lainrikkojat tuomiolle teoistaan. Poliisit istuvat autoissaan eivätkä tee mitään. Viranomaisia valvovat korkeammat viranomaiset tietävät tilanteen, mutta eivät vaadi poliiseja hoitamaan virkavelvollisuuttaan. Epävirallinen laki on voimassa koko valtakunnassa aina ylimmälle tasolle asti. Edes jälkeen päin ei nouse keskustelua siitä, miksi laajamittainen lainrikkominen sallittiin.

Joku ehkä selittää tämän ilmiön siten, että viranomaiset ovat voimattomia laajoihin mittoihin kasvaneen rikollisuuden edessä eivätkä sen vuoksi voi asialle mitään. Selitys on keinotekoinen. Jos alkoholin myyntiä kontrolloitaisiin tarkemmin, haitat vähenisivät. Eihän Saudi-Arabiassakaan nuoriso hillu humalassa toreilla yhtenäkään yönä vuodessa. Myyntikielloilla ja raipparangaistuksilla saadaan ihmeitä aikaan.

Jos vappuyön laittomuudet haluttaisiin estää, pidätettäville nuorille voitaisiin rakentaa etukäteen leirejä, jonne heidät kuljetettaisiin. Tähän tarkoitukseen voitaisiin vuokrata suuri määrä busseja ja kuorma-autoja, joita todennäköisesti on vappuyönä runsaasti käytettävissä. Armeijan yksiköitä voitaisiin käyttää apuna.

Jos todellista tahtoa olisi, lainrikkominen saataisiin kuriin. Asia on kuitenkin ratkaistu siten, vappuyönä vallitsee erilainen laki, ja kaikki hiljaisesti hyväksyvät tämän tosiasian.

Voisiko kannabiksen käyttö olla joskus samalla tavalla vapaata? Tietysti voisi, ja se onkin.

Vappuna 2000 järjestettiin Esplanadin puistossa ns. "street party". Tapaus pääsi Ilta-Sanomiin erään tunnetun oikeistopoliitikon ja tunnetun anarkistin julkisen "kärhämän" ansiosta. Sitä Ilta-Sanomat ei kuitenkaan tainnut mainita (tai ehkä mainitsikin), että tietyssä osassa puistoa oli voimassa epävirallinen laki, joka salli kannabiksen käytön. Alueen välittömässä läheisyydessä seisoskeli kymmeniä poliiseja, eivätkä he voineet olla näkemättä ja haistamatta sitä, mitä ruohikolla tapahtui. Kymmenet ihmiset polttivat täysin avoimesti kannabista. Ilma oli sinisenä hampunsavua.

Nuo kaksi tapausta ovat esimerkkejä tilanteista, joissa epävirallinen laki korvaa tilapäisesti virallisen lain. Samaan epävirallisten lakien sarjaan kuulunevat nopeusrajoitusten ns. "toleranssit". Esimerkkejä löytyisi varmaan muitakin.

Edellä mainitut tapaukset, joissa lakeja julkisesti ja viranomaisten nähden rikottiin, eivät johtaneet täydelliseen anarkiaan, niin kuin joskus esitetyn teorian mukaan käy, jos kaikki alkavat noudattaa omaa käsitystään siitä, mitä lakeja ja milloin kannattaa noudattaa. Yksi rikos ei johtanut toiseen rikokseen, se kolmanteen, se neljänteen jne. kunnes olisi ollut vallalla täysi hulina ja laittomuus. Ihmiset eivät olleet kanalauma, joka riehaantuu, kun veräjän porttia vähän avataan. Ihmiset polttivat kannabista ja kuuntelivat musiikkia. Esplanadin nurmikolla ei tapahtunut pahoinpitelyjä, ei ryöstöjä, ei murhia.

Miksi?

Siksi, että poliitikkojen kirjoittama laki on vain yksi tekijä, joka määrittelee ihmisten tekoja (ne, joille se on ainoa tekijä, ovat potentiaalisesti vaarallisia). Useimmilla ihmisillä on muitakin lakeja kuin hallituksen ja eduskunnan kirjoittama laki. Nämä muut lait ja periaatteet estävät heitä muuttumasta hirviöiksi, vaikka virallista lakia ei olisikaan - tai vaikka virallinen laki yrittäisi tehdä heistä hirviöitä.

Kun kuvaillaan anarkian kauhuja, tarkoitetaan yleensä tilaa, jossa virallinen hallitus on romahtanut ja ihmiset elävät "valtiottomassa" tilassa ilman lakeja ja järjestystä. Kaikkialla vallitsee kaaos ja turvattomuus. Aseelliset joukkiot ja yksityisarmeijat riehuvat kaduilla ja tappavat ja ryöstävät ja raiskaavat  ihmisiä. Paikallisesti valtaa pitävät pienet yksityisarmeijat sotivat toisia samanlaisia armeijoita vastaan. Nuoria poikia kaapataan kodeistaan ja heistä koulutetaan julmia lapsisotilaita. Kieltäytyjät tapetaan. Sosiaalinen verkosto on romahtanut. Kouluja on suljettu. Sairaaloita on tuhottu.

Anarkia. Ei kuulosta houkuttelevalta. Ja tuollainenko on lopputulos, jos lakeja rikotaan?

Ei välttämättä.

Ei ole olemassa yleisesti tunnustettua teoriaa tai tieteellisiä tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat, että yhden lain rikkominen johtaisi automaattisesti laillisuuden romahtamiseen ja kaikkien lakien rikkomiseen. Jos lain rikkomiseen liittyy jokin tietty periaate, joka koskee vain tuota nimenomaista lakia, ei ole mitään syytä, miksi laittomuus siirtyisi myös sellaisten lakien noudattamiseen, joita tuo periaate ei koske. Jos joku esimerkiksi käyttää kiellettyä nautintoainetta ja perustelee käytön sillä, että käyttö kuuluu jokaisen ihmisen yksilönvapauden piiriin, eikä siitä ole haittaa muille, ei nautintoaineen käyttö tee hänestä automaattisesti varasta tai murhaajaa - paitsi jos hän katsoo myös varastamiseen ja murhaamisen kuuluvan jokaisen yksilönvapauteen.

Edellä kuvaillut anarkian kauhut eivät itse asiassa ole aitoa anarkiaa, sillä anarkiassa ei ole organisoituja aseellisia joukkoja, jotka edustavat ylintä määräysvaltaa alueellaan. Organisoitu aseellinen joukko, joka edustaa ylintä määräysvaltaa alueellaan - sitähän kutsutaan valtioksi. Vaikka edellä mainituilla pienillä joukoilla ei ole virallista valtion statusta, eivätkä oikeat valtiot tunnusta niitä, ne edustavat siitä huolimatta ylintä valtaa alueellaan. Niiden yläpuolella ei ole ketään, koska keskushallitus on romahtanut. Ne ovat suoraan YK:n ja Naton ja EU:n mahdollisten toimenpiteiden kohteita - tässäkin mielessä ne siis voidaan katsoa valtioiksi, vaikkakin pieniksi ja epävirallisiksi ja paikallisiksi.